Etelänaapuriin ostoksille

Edellisestä Karnaluksin ostosmatkasta on kulunut jo yli vuosi aikaa. Ostettiin tänään kavereiden kanssa laivaliput Tallinnaan. Jäin tässä pohtimaan, että mikä järki on lähteä ostamaan tukusta kassillinen lankaa, kun omat varastot pursuvat muutenkin. No valtaosa varastossa olevista langoista on heräteostoksia alekoreista, jämiä vanhoista töistä tai sitten kesken jääneiden ikuisuusprojektien lankoja.

Mitä sain aikaiseksi viime vuoden lankamatkan ostoksista? 

Regian liukuvärjätystä sukkalangasta tein sukat, jotka parissa kuukaudessa kuluivat puhki. Ymmärtääkseni Regian langat ovat yleensä ihan kestäviä. 

Eteisen palmikkomaton langat käytettiin, mutta matto todettiin vähän ikäväksi ja se poistettiin käytöstä.

Pinkistä puuvillalangasta tein käsilaukun, joka on ehjä ja edelleen käytettävissä.

Rowanin mohair-langasta piti tehdä huivi. On edelleen tekemättä. 

Kirjontalankoja olen vähän käyttänyt, mutta vain vähän.

Kilon puuvillalankasäkistä on kohta käytetty puolet  päiväpeittoikuisuusprojektiin. Kyseinen projekti alkoi vuosi sitten ihan hyvällä draivilla, jonka jälkeen en ollut koskenutkaan työhön varmaan puoleen vuoteen. Nyt on taas vähän tapahtunut edistystä.

Syksyä kohti kun mennään, on varmaan pakko tehdä uusi villapaita tai villatakki, tai ehkä molemmat.

Vanhat farkut hyötykäyttöön

Jo pidemmän aikaan olen suunnitellut hyödyntäväni vanhoja, mutta säästössä olevia farkkuja johonkin. Kävin läpi shortsivarastoani ja varaston laajuuden takia päädyin kokeilemaan mekon ompelemista (ihan kuin niitä ei sitten olisi jo tarpeeksi). Googlaamalla löysin tällaisen kivan tutoriaalin. Tuon ohjeen käyttäminen kaatui siihen, että kaikki vanhat farkut on omiani, joten niistä ei tullut riittävän isoa ja yhtenäistä kangaspalaa. Jouduin siis tekemään mekon perinteiseen tyyliin, yläosa ja alaosa useammasta eri kappaaleesta. Ideoin mekkoa samalla kun ompelin sitä. Luulin omistaneeni vetoketjuja niin paljon, että niistä joku olisi sopinut mekkoon. Olin väärässä, enkä ompeludraivissa jaksanut lähteä ostamaan vetoketjua. Yläosa on riittävän joustavaa kangasta, joten mekon saa vedettyä päälle ilman vetoketjuakin.

Pitäisi varmaan opetella miten niittejä ja muita farkkuihin sopivia koristeitä käytetään. Niillä saisi sitten viimeisteltyä farkkukankaasta tehtyjä vaatteita ja asusteita. Taskun siirtäminen oli yllättävän haastavaa, kun ompelukoneeni kapasiteetti ei oikein riitä kovin monen farkkukerroksen ompelemiseen. Tikkailin lopulta taskun osittain käsin kiinni. Toivottavasti ompele kestää.