Punaisia helmiä

Sormet syyhyää jo kovasti kevään korukurssille. Tässä vielä kuvat parista syksyn kurssilla tehdystä korusta. Tuo sormus on yksi suosikeistani kurssilla tekemistäni koruista, ja niin järjettömän epäkäytännöllinen, kun mikään isoa lapasta pienempi hanska ei mahdu käteen.

Talviset lapaset

Joululoman aikana onnistuin löytämään vanhemmiltani muutaman parin ihan käyttökelpoisia vanhoja lapasiani. Osa niistä on itse tekemiäni ja joku pari on isoäitini tekemiä. Silti päätin tehdä taas yhdet lapaset lisää, koska en pitkään aikaan ole neulonut lapasia. Lähes kaikki lapaseni ovat punaisia, joten ainakin nämä ovat vaihtelua tyypillisiin lapasiini. Tutkiskelin loman aikana myös lankavarastoani ja keksin aloittaa jämälankatyönä villasukat kaikista punasävyisistä jämistä.

Malli: Mittens for Mimi
Lanka: Novita 7 veljestä
Menekki: noin 50 g valkoista ja 50 g harmaata
Puikot: 3,5 mm sukkapuikot

Vuosittainen veljen pipopäivitys

Veljeni kertoi haluavansa uuden pipon. Novitalta oli joku aika sitten tullut taas uusi värisarja Seitsemään veljekseen. Ehdin jo heittää vyötteen roskiin, mutta olisikohan tämä nyt ollut Viidakkoa ja väriä kobra. Ohje oli helppo ja lopputulos on ihan kiva. Sellainen peruspipo. Ja tietenkin tupsun kera.

Malli: Classic Cuffed Hat
Lanka: 7 veljestä
Menekki: 100 g
Puikot: 4 mm pyöröpuikot

Uusi matto

Viime helmikuussa tein Molla Millsin Virkkurikirjan ohjeella pitsimaton uuteen asuntooni. Maton raaka-aine ei ollut ihan parhaassa terässä, vaan se löytyi äitini vuosikymmeniä vanhasta matonkudevarastosta. Matto on ollut käytössä nyt melkein vuoden ajan ja alkaa näyttää kovasti kulahtaneelta. Pidin ohjeesta niin paljon, että päätin tehdä samalla ohjeella maton, mutta vaihdoin materiaalin trikookuteeseen. Ja tietenkin matto on taas valkoinen.

Trikookude oli sen verran aiemmin käyttämääni matonkudetta paksumpaa, että tästä matosta tuli isompi kuin edeltäjänsä. Ehdin jo miettiä, että tekisin tästä versiosta entistäkin isomman. Tuonkin maton käsitteleminen virkatessa oli aika hankalaa, joten hylkäsin idean isommasta matosta. Jos sille tulee pakottava tarve, niin voin sitten vaikka ostaa sen kaupasta.

Malli: Pitsimatto Molla Millsin Virkkurista
Lanka: Lankavan Venla -trikookude
Menekki: 1,4 kg
Koukku: 8

Helmikukka-pinni

Hiuskoriste on tehty metallilankaan. Kukan keskusosa on tehty pyörittämällä lankaa itsensä ympäri ja laittamalla helmiä sopivin välimatkoin. Terälehdet on tehty pujottamalla pieniä helmiä vieri viereen metallilankaan, joka on sitten muotoiltu lehdiksi. Kukka on kiinnitetty hiuspinniin. Kukasta tuli melko painava, joten pinni ei sellaisenaan varmaan pysy hiuksissa, vaan vaatii napakan nutturan. Vielä kun tulisi sopiva juhlatilaisuus, jossa voisi testata hiuskoristeen käyttökelpoisuutta.

Syksyn korukurssi kansalaisopistossa oli todella mukava. Pohdinnassa on, että pitäisikö ilmoittautua kevään kurssille. Korujen tekeminen kurssilla on niin helppoa, kun materiaalia on valmiiksi hulppeasti tarjolla ja kaupan päällisenä tulee vielä opettajakin, jolta voi tarvittaessa kysyä neuvoa. Syksyn kurssilla tuli tehtyä useita kohtuullisen helppoja koruja. Tekisi mieli kokeilla tehdä joku isompi koru, esimerkiksi kaulakoru, jossa olisi helmiä useammassa langassa. 

Possu pikkutytölle

Olen saanut ristiäislahjaksi äidinäidin neuloman pehmoemakon ja porsaan. Hyvä ystäväni sai syksyllä esikoisensa ja ajattelin, että haluan viedä lahjaksi jotain itse tehtyä. Muistin silloin neulotun possuni. Vanhaa ohjetta ei enää löytynyt mamman neuleohjekätköistä, mutta onneksi possusta pystyi laskemaan silmukoita aika helposti. Possu neulotaan kärsästä saparoon suljettuna neuleena. Muotoa haetaan täytevanun avulla. Jalat olivat kanssa suljettuna neuleena tehdyt. Hieman päänvaivaa aiheuttivat luppakorvat. Niiden mallia joutui oikeasti pohtimaan, missä sitä lisäisi ja missä kaventaisi. Vähän muotopuolelta nuo korvat näyttävät, mutta olkoot nyt tämän kerran.

Malli: mukaillen vanhasta possupehmolelusta
Lanka: Novita Wool
Menekki: 100 g
Puikot: 3 1/2 sukkapuikot + virkkuukoukku saparon ja kärsän virkkaamiseen
Lisäksi vanua täytteeksi ja lankaa, jolla kirjottu possuille silmät.

Kauluri patenttineuleesta

Koitan tuhota lankavarastojani niin, että olisi tilaa uusille kerille. Äitini on joskus ostanut todennäköisesti tarjouksesta useammankin kerän Seitsemää veljestä. Kerät on todella loogisesti vähän sitä sun tätä väriä. Niistä ei oikein voi tehdä mitään isompaa. Äitini värimaun tuntien hän on tietenkin ostanut kaksi kerää sinertävän turkoosia lankaa, eli omaa lempiväriään. Itse en oikein osaa kyseistä väriä käyttää, joten tehdään nyt sitten taas äidille jotain. Toivottavasti vilukissa on tyytyväinen muhkeaan patenttineuleella tehtyyn kauluriin.

Malli: omasta päästä

Lanka: 7 veljestä

Menekki: 300 g

Puikot: 6 mm

Tämäkin kauluri on kertaalleen neulottu, todettu liian leveäksi ja lyhyeksi, purettu ja neulottu uudelleen. En osannut alkuun arvioida kuinka monta silmukkaa pitäisi luoda. Varmuuden vuoksi loin silmukoita reilusti, ja lopputulos oli sitten liian leveä ja aika lyhyt. Huivi kiertyi tällöin vain kertaalleen kaulan ympäri ja oli silloinkin varsin kireä. Nyt huivin saa kierrettyä kahteen kertaan kaulan ympäri.

Ovikranssi nro. 3

Väljähtänyt neulottu ovikranssi sai siirtyä uuden tieltä. Menin ihan rahalla ostamaan tuollaisen puisen kranssin pohjan, johon sitten askartelin talviset koristeet. Koitin vielä tässä vaiheessa vuotta välttää kovin jouluisia koristeita. Punainen silkkinauha oli kaivettu laatikosta esiin, mutta päätin antaa sen vielä olla. Joulukuun puolella voi vielä tuunata kranssia vähän lisää.

Tarvikkeet: valkoista matonkudetta, muutama kuusenoksa, kaksi männynkäpyä, jotka koristelin kynsilakalla sekä itse vuosia sitten askarreltu rannekoru

Öljyvärit kaivettu taas esiin

Oli ihan pakko kaivaa kaapin kätköistä maalaustarvikkeet esille. Viime aikoina on tullut aherrettua erinäisten neulontatöiden kanssa, eikä ne millään meinaa onnistua saati tulla valmiiksi. Piti keksiä vaihteeksi jotain muuta. Olin jo pitkään miettinyt haluavani eteisen seinällä mustavalkoisen taulun. Aiheenkin keksin jo useita kuukausia sitten, mutta tässäkin tapauksessa toteutus ontui. Kuva ei ole sentään täysin omasta päästä. Nettiselaimen avulla löytyy kaikenlaista inspiroivaa. Nyt tuli lopulta sellainen olo, että tartun toimeen ja maalaan variksen. 

Vielä kun joskus ehkä mahdollisesti saisi kehystettyä taulun. Meneehän se toki noinkin, mutta kehystetty lopputulos olisi hieman siistimpi.

Lumihiutale

Kun taivaalta ei millään tule lunta, niin täytyy vissiin alkaa virkata lumihiutaleita.

Malli: Googlaamalla löytynyt kuva lumihiutaleesta
Lanka: Alize cotton gold
Menekki: vähän
Koukku: 3 mm

Tämä on taas kyhäelmä-luokkaa. Näköjään lanka ei ihan vastannut mallin lankaa. Hiutale ei millään pysy tasona, vaan sakarat haluavat mennä kippuralle. Lumihiutaleesta tuli suurin piirtein kaksinkertaisen kokoinen verrattuna siihen mitä oletin. Halkaisija on tällä hetkellä noin 20 cm. Se on jo aika kömpelön kokoinen mihinkään ripustettavaksi. Toimikoot vaikka jouluisena pannunalusena. Saisikohan kuuma kattila kippuran hiutaleen oikenemaan.

Rannekoru sinisistä helmistä

Rannekoru on tehty koruvaijeriin. Tämän korun kanssa tuli harjoiteltua kiinnityshelmien käyttöä vaijerin päättelyssä. Toivottavasti ne on kiristetty riittävän tiukalle, koska koru on varsin painava. Vaijeriin on pujoteltu sinisiä lasihelmiä ja metallihelmiä. 

Kranssin päivitys syysilmeeseen

Aiemmin paperinarusta neulottu ovikranssi sai nyt hieman syksyisemmän ilmeen, vaikka melkein olisi pitänyt jo tehdä talvinen koriste. Yrityksenä oli virkata ruskansävyinen vaahteranlehti, mutta vähän muotopuoli siitä tuli. Lehti näyttää enemmän kukalta kuin lehdeltä. Hieman paksummasta langasta olisi vamaan tullut siistimpi lopputulos, mutta minulla oli varastossa vain tuota ohutta oranssia kirjontalankaa ja oranssia seiskaveikkaa.

Kranssikin alkaa näyttää vähän venähtäneeltä. Pitäisi varmaan suunnitella jo seuraava versio. Pajunoksista tai vaikka koivunoksista taivuteltu kranssi pitäisi muotonsa huomattavasti paremmin.

Korvakoruja lasihelmistä

Lasihelmistä saa helposti tehtyä ihan näyttävän näköisiä korvakoruja. Erilaisia kiehtovan näköisiä lasihelmiä on paljon saatavilla. Korupiikit vaan läpi helmistä, piikin pää taivutetaan lenkiksi ja pujotetaan korvakorukoukun lenkkiin. Tässä kuvat kahdesta korvakoruparista, jotka tein korukurssilla.

Tekisi ihan hirveästi mieli mennä johonkin helmiä myyvään askartelutarvikekauppaan hypistelemään erilaisia helmiä ja muita korutarvikkeita. Onneksi asun keskellä ei mitään, joten ihan tuostaa vaan ei pääse heräteostoksille. Parin viikon päästä olisi tiedossa Helsingin reissu. Malttaakohan silloin pysyä poissa Sinelleistä ja muista vastaavista.

Yksi possunpunainen neuleprojekti on vielä vähän vaiheessa. Pitäisi sekin urakoida valmiiksi. 

Uusi aluevaltaus, korukurssi

Selailin paikallisen kansalaisopiston kurssitarjontaa loppu kesästä. Huomasin, että täällä järjestetään korukurssi, jossa pääsisi tekemään oman fiiliksen mukaan koruja erilaisista helmistä ja hopealangasta. Ajattelin, että tuotahan olisi hauska kokeilla. Materiaaleja saisi ostaa kurssilta, joten kurssiin ei oikeastaan tarvinnut valmistautua mitenkään ennakkoon.

Tässä ehkä helpoin tekele. Kierteelle menevään vaijeriin on pujotettu puuhelmiä ja tehosteeksi yksi metallinen helmi. Äitini pitää kovasti turkoosista väristä, joten suunnittelin antavani tämän rannekorun hänelle.

Kurssilla oli ihan järjettömän paljon erilaista materiaalia koruihin. Lisäksi materiaalit olivat mielestäni hyvinkin kohtuullisen hintaiset. Ei paljon kannata lähteä askartelukaupasta korutarvikkeita ostamaan, kun kurssilta saa kaiken tarpeellisen, eikä ylimääräisistä osista tarvitse maksaa.

Vauvan villatakki

Pikkulasten vaatteita on niin kiva neuloa, kun niihin ei paljon aikaa kulu, valmista tulee nopeasti. Parin elokuvan aikana tuli neulottua tällainen villatakki lähetettäväksi kaverin vauvalle. Nopeastihan ne vauvat kasvavat, joten eiköhän villatakille löydy käyttöä talven aikana. Takin koko on 0-6 kk. 

Malli: Lapsen jakku, Moda-lehti 2/2011
Lanka: Novita Pikkusisko
Puikot: 3 1/2 mm
Menekki: 70 g
Lisäksi muutama nappi.

Lankaa kului huomattavasi vähemmän kuin ohjeessa oli. Enpä edes vilkaissut ohjeesta, että mille langalle se oli alunperin suunniteltu. Varmaan Pikkusisko oli sitten sen verran ohuempaa, että menekki puolittui. Hyvä niin, koska minulla oli hankittuna vain 100 g Pikkusiskoa, vaikka ohjeessa menekin oli kerrottu olevan 150 g. Aika usein tuntuu, ettei lankaa oikeasti kulu niin paljon kuin ohjeessa sanotaan.

Tarkoituksena oli tehdä neljä napinläpeä, mutta ylin unohtui tyystin. Ohjeen mukaan se olisi pitänyt tehdä kaulukseen, enkä sitten enää muistanut napinläpeä kaulusta neuloessani. Toivottavasti takki pysyy riittävästi kiinni kolmellakin napilla.

Burgundinpunainen myssy

Nyt on sitten sopivan värinen pipo uusien syyskenkien kaveriksi. Kai sitä saa seuraavaksi mennä ostamaan uuden takin saappaiden ja pipon kaveriksi?

Malli: Gwen Stacy by Hailey Knits
Lanka: Novita Alpaca Wool
Menekki: 70 g
Puikot: 4 mm pyöröpuikko ja apupuikko

Alkuperäisellä ohjeella tehtynä piposta tuli mielestäni hieman lyhyt. Tietenkin myös lanka ja puikon koko saattoivat vaikuttaa asiaan. Olen melko laiska muuntamaan amerikkalaisia langanpaksuuksia suomalaisiin mittoihin. Tein ensin pipon melkein loppuun tuolla alkuperäisellä ohjeella, mutta purin päälaen kavennukset pois ja tein vielä yhden mallikerran lisää ennen kavennuksia.

Asuste kenkien kaveriksi

Ostin aivan ihanan näköiset talvisaapikkaat. Ne tarvitsevat ehdottomasti kaverikseen väriin sointuvan myssyn. Näin ainakin suunnittelin. Ostin langaksi Novitan alpakkalankaa. Se on uusi tuttavuus minulle. Pitäisi vielä löytää kiva malli pipolle. 

Aika moni edellinen projekti jumittaa keskeneräisenä. Olen aavistuksen innostunut värityskirjoista.

Ikuisuusviltti vihdoinkin valmis

Eihän siihen mennyt kuin reilu 4 vuotta aikaa. Ihan kaikkia jämälänkoja en siihen saanut kulutettua, koska niitä tuli jatkuvasti lisää samaan aikaan kun tuhosin edellisiä vilttiin. Lopulta vain päätin, että nyt saa riittää. Virkkarin pari kierrosta kiinteitä silmukoita viltin ympärille. En jaksanut kehittää mitään hienompaa reunusta.

Sekavan kirjavan värinen viltti ei oikein sovi sisustukseeni, joten se päätyy mökille. Sinne se passaa paremmin.

Paperinen ovikoriste

Jos koittaa saada vyyhdillä olevan langan kerälle, niin on suositeltavaa virittää vyyhti vaikka edes tuolin selkänojalle.

Ostan selvästi aika harvoin vyyhdillä olevaa lankaa. Jotenkin taas kuvittelin, että tuostahan minä sen vain pyörittelen keräksi - niin varmaan joo. Selvittelin lankasotkua noin 2,5 tuntia, ja lopputuloksena oli neljä pientä kerää lankaa, kun sitä oli järjettömien takkusolmujen takia pakko leikata välillä poikki.

En ollut neulonut koskaan aikaisemmin paperinarua. Lankavyyhti tarttui mukaani heräteostoksena. Minulla ei siis ollut ostohetkellä tai varsinkaan ennen sitä, mitään järkevää suunnitelmaa langalle. Löysin googlaamalla tällaisen ohjeen. Ohjeessa neuvottiin kostuttamaan lankakerä, jotta sen käsittely helpottuisi. Jostain kumman syystä se oikeasti toimi. Hieman kostea lanka oli sen verran notkeampaa, että neulominen onnistui ihan kivasti. Liian märkä lanka oli taas ikävän nihkeää. Päädyin kietomaan neulomuksen pajurenkaan ympärille. Pelkästää itsensä ympäri rullattu neulos ei pysynyt mielestäni riittävän napakasti renkaana. Toisaalta pajuviritelmä ei myöskään ole täysin symmetrinen ympyrä, mutten viitsisi maksaa askarteluliikkeen kranssipohjastakaan. Onpahan itse tehdyn näköinen.

Ostamassani vyyhdissä ei ollut mainintaa langan määrästä, mutta veikkaisin sitä kuluneen kranssiin noin 100 g.

Mietin aika pitkään, että millä koristaisin valkean kranssin. Muistin sitten Jatta Pauliinan blogissa olleen rusettiohjeen. Iso rusettihan sopisi hyvin kranssin reunaan.

Ikuisuusprojektin välipäivitys

Syksyllä kirjoittelin jämälankatyöstä, johon suunnittelin käyttäväni kaikki kaapeistani löytyvät jämälangat. Aika hyvin olen tavoitteessani onnistunut. Ongelmana on vain ollut se, että hitaasti etenevän työn ohella onnistun jatkuvasti tuottamaan lisää jämälankaa. Peitto on jo niin iso, ettei sitä voi oikein kuljettaa mukana. Siksi keväisessä muutossa keskeneräinen tilkkupeitto jäikin vanhemmilleni, eikä sen jälkeen ole edennyt yhtään.

Viltissä on jo nyt ihan kiitettävä määrä tilkkuja. Täytyy vähän mallailla vilttiä, että alkaako kokoa olla jo riittävästi. Sitten pitäisi urakoida vielä joku reunus. Sen verran laiska taidan olla, että ainakaan virkkaamalla en tee tilkuille taustakangasta. Jos vaikka kangaskaupasta löytyisi joku sopiva. Tai sitten viltti saa luvan olla hieman reikäinen.

Pikaisesti laskettuna tällä hetkellä viltissä on 120 tilkkua. 

Jotain helppoa ja nopeaa

Muutosta asti eli noin neljän kuukauden ajan eteisen nurkassa on ollut pahvilaatikko, johon olen säilönyt paperinkeräykseen menevät lehdet. Suunnittelin pitkään hankkivani pahvilaatikon tilalle jonkun järkevämmän ja siistimmän näköisen ratkaisun. Lopulta päädyin siihen, että laatikko saa toistaiseksi jäädä. Se on ihan hyvän kokoinen tarkoitukseensa ja ehjä. Vaikka kahvista pidänkin, Pauligin logoilla varustettu tukkupakkaus sai lopulta eteisen väreihin paremman sopivan kankaisen pinnan. Eikä tarvittu muuta kuin sopivaa kangasta, sakset ja liimaa. Saa nähdä kuinka kauan kangas pysyy kiinni.

Meinasin kyllä ensin ommella kankaasta sellaisen päällisen, jonka olisin pujottanut laatikon päälle. Laiskuus kuitenkin iski ja ompelukoneen sijaan päädyin liimaan. Onneksi kangasta on vielä jäljellä sen verran, että jos viritelmä leviää heti alkuunsa, voin ryhdistäytyä ja ommella sen päällisen.