Jos koittaa saada vyyhdillä olevan langan kerälle, niin on suositeltavaa virittää vyyhti vaikka edes tuolin selkänojalle.
Ostan selvästi aika harvoin vyyhdillä olevaa lankaa. Jotenkin taas kuvittelin, että tuostahan minä sen vain pyörittelen keräksi - niin varmaan joo. Selvittelin lankasotkua noin 2,5 tuntia, ja lopputuloksena oli neljä pientä kerää lankaa, kun sitä oli järjettömien takkusolmujen takia pakko leikata välillä poikki.
En ollut neulonut koskaan aikaisemmin paperinarua. Lankavyyhti tarttui mukaani heräteostoksena. Minulla ei siis ollut ostohetkellä tai varsinkaan ennen sitä, mitään järkevää suunnitelmaa langalle. Löysin googlaamalla
tällaisen ohjeen. Ohjeessa neuvottiin kostuttamaan lankakerä, jotta sen käsittely helpottuisi. Jostain kumman syystä se oikeasti toimi. Hieman kostea lanka oli sen verran notkeampaa, että neulominen onnistui ihan kivasti. Liian märkä lanka oli taas ikävän nihkeää. Päädyin kietomaan neulomuksen pajurenkaan ympärille. Pelkästää itsensä ympäri rullattu neulos ei pysynyt mielestäni riittävän napakasti renkaana. Toisaalta pajuviritelmä ei myöskään ole täysin symmetrinen ympyrä, mutten viitsisi maksaa askarteluliikkeen kranssipohjastakaan. Onpahan itse tehdyn näköinen.
Ostamassani vyyhdissä ei ollut mainintaa langan määrästä, mutta veikkaisin sitä kuluneen kranssiin noin 100 g.
Mietin aika pitkään, että millä koristaisin valkean kranssin. Muistin sitten Jatta Pauliinan blogissa olleen
rusettiohjeen. Iso rusettihan sopisi hyvin kranssin reunaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti